maine menee mutta kunnia kasvaa vai miten se sanonta menee?

Meillä oli mieletön tuuri hotellien kanssa, Venetsiassa oltiin kertakaikkisen hurmaavassa kahden tähden hotellissa. Hotelli oli nimeltään Falier ja siellä oli mielettömän mukava palvelu. Huone oli aika pieni ja vaatimaton, mutta silti ihan supersiisti. Nauratti vaan hotellin oma suihkumyssypahvilaatikko, jonka kannessa luki Shower Cup, jotenkin niin söpöä:)

Mä sitten rakastan puhtaita lakanoita ja se on niin ihanaa kun joka päivä on uudet puhtaankankeat lakanat ja isot paksut pyyhkeet joiden sisään voi upottautua!

Tokan kuvan hotelli oli Veronassa kolmen tähden hotelli Marco Polo, jonka huone oli ihan mahtava. Huone oli iso ja kylppäri samoin, oli ihan vastarempattukin ja lattiassa laminaatti (kokolattiamatoista en niin piittaa, mukana pitää aina olla parit "hotellisukat" mitä käytetään hotellissa kun paljain jaloin ei ilkeä olla) ja oltiin ylimmässä kerroksessa joten kattokin oli viisto.

Firenzessä majailtiin neljän tähden hotellista. Voin kertoa teillekin tässä et meitsille kävi taas kerran vähän nolot kun mentiin sisään. Kävelin nimittäin lasisessa pyöröovessa päin (lasi)seinää ja siitä kuului ihan hirveä kopsaus. Ei sentään verta tullut nokasta muttei kovin kaukana sekään varmaan ollut. Ihmisiä todellakin nauratti ihan pirusti ja voin kertoa että kyllä hävetti. Sanoinkin miehelle että neljä tähteä taitaa olla Ainille vähän liian hieno, et jatkossa varmaan kannattaa pysytellä niissä vähän vaatimattomammissa hotelleissa missä on tavallinen ovi.

No, mun elämässä on niin paljon ollut noloja hetkiä että tästäkin selvittiin suhteellisen vähillä henkisillä vaurioilla:D

Mut silti, hotellit <3

venexianárse = becoming venetian

Venetsia oli yllättävän ihana! Heti kun pääsi ruuhkaisalta Rialto - San Marco -turistikaistalta, päätyi pikkuruisille ja hiljaisille sivukujille ja mataliin ja pimeisiin talojen ali kulkeviin sotoportegoihin, joissa ei sitten turisteja niin kovin ollut. Kartasta ei Venetsiassa kyllä tässä suhteessa ollut mitään hyötyä, kadut nimittäin olivat eri nimisiä kartoissa ja katukylteissä, osa nimistä oli virallisia, osa vaan käyttöön vakiintuneita ja täysin mahdoton oli kulloinkin tietää että missäs päin sitä tallustellaan. Mutta eipä se haitannut, venetsia on kuitenkin niin pieni että kovin kauas ei koskaan pääse eksymään, löytääpä vain hurmaavia kanaaleja ja rähjäisiä siltoja.

Ja ruokaa!

Ensimmäisenä iltana lähdettiin metsästämään ruokaa ja sitä löytyikin, tuoreita tarjoilijan suosittelemia mereneläviä jossakin trattoriassa, jonka nimeä en muista eikä paikkaakaan (jouduimme kysymään tarjoilijalta että missä ollaan:D). Alkupalaksi iso kulhollinen herkullisia rapuja mausteliemessä, johon sai kastaa tuoretta leipää ja pääruuaksi meriahven. Jälkkäriksi ainoastaan cremaisa espresso koska maha oli jo niin täynnä että tilaa varsinaiselle jälkkärille ei ollut.

Koko viikko oli sellaista herkkujen tykitystä että oksat pois! Välipalaksi siellä täällä fritellejä, pieniä pyöreitä venetsialaisia munkkeja, joissa oli joko rusinoita tai erilaisia täytteitä, iltapäivällä spritzit kahvilassa, euron espressoja aina kun kahvihammasta kolotti ja suklaatäytteisiä canneloneja. Aijai!

Kirkkoja voi että ja vaikka mitä nähtävyyksiä!

Nähtiin niin paljon, turistinähtävyyksiä ja vähemmän turistinähtävyyksiä, kirkkoja, scuoloja, jokunen palazzo ja ne karnevaalit! Il Frarin Tizian, Scuola dei Carminin Tiepolon katot, Scuola di San Roccossa Tintoretton kattomaalaukset, Palazzo Franchettissa 1800-lukulaisia japanilaisia valokuvia, San Marcon kultaiset kupolit, viiniä pulppuava suihkulähde piazza San Marcolla, Palazzo Ducalen pompöösi loistokkuus ja karnevaalikansan ihanat puvut.

Uusintakierros?

No aivan varmasti! Venetsiaan tulee varamsti mentyä vielä uudelleen, kolmen päivän seikkailun aikana ei nimittäin kuitenkaan ihan kaikkea ehditty nähdä, vaikka aamusta iltaan tallusteltiin;) Venetsian jälkeen matka jatkui kauniiseen aurinkoiseen Veronaan, josta seuraa lisää seuraavassa postauksessa..

loma loppui, ahistaa!

Oli niin onnistunut loma että! Palailen paremmalla ajalla enempien kuvien kanssa, nyt täytyis vielä hanskata toi yks tentti, joka häämöttää torstaina.. Italiassa oli ihan kevät ja aurinko paistoi, sitä kun vielä sais tänne Suomeenkin niin jaksais taas..

everyone has his day, and some days last longer than others

Arkistojen kätköistä löytyy aikamoisia helmiä. Mulle ei ehkä kovin hyvin sopis hörökorvat. Cheers mate!

pariisin ikävä ja muuallekin

Pariisissa on ihan mitä vaan ja kaikkea siltä väliltä. <3 Ehkä viime aikojen kuvista näkyy muutenkin että olen käynyt läpi vanhoja kuvia vanhoilta reissuilta. Alkaa olla taas kuva-arkisto siinä pisteessä että täytyisi tilata kuvia kansioon liimailua varten. Jostain syystä kuvia ei oikeastaan koskaan tule katsottua tietokoneelta, sitten vasta kun ne on arkistoitu päivämäärineen muistojen kansioihin, niistä tulee "oikeita". On se jännä miten konkreettisen kuvan status edelleen (ainakin mulle) on niin paljon arvokkaampi kuin digimuotoiset bitit. Mutta mää oonki tämmönen perinnemummo. 

p.s. mulla on semmonen perstuntuma että kun tilaan kuvat viimeisen 2 vuoden ajalta, niitä on taas se 1000 kappaletta..

p.p.s. viime päivien hullu sää maailmalla on saanut jännäämään että mahtaako Venetsiassa ja Veronassa sataa lunta kun kahden viikon päästä sinne lähdetään..

absolument rien á dire...

...donc seules quelques images cette fois. Ahvenanmaalta.

firenze-venezia-verona-firenze

Helmikuun lopulla 8 päivän turnee. Lennot Firenzeen, sieltä junalla Venetsiaan 3 päiväksi, sieltä junalla Veronaan 3 päiväksi ja perjantaina Firenzeen, sunnuntaina kotiin. Se oli vähän että tili tuli tili meni ja syödään koko loppukuu kaurapuuroa, mut niin hyvin saatiin koiralle hoitaja ja sopivasti vapaata että diili lukkoon ja menoks!

Nämä kuvat on viime kesän Firenzen reissulta.