good coffee is hard to find

Helmikuisella Italian turneella ostettiin kilo kahvipapuja tuliaisiksi itsellemme, Bristot'ta. Eikä kilon säkki maksanut kuin 8,90 euroa. Nyt taannoin käydessäni Hakaniemen hallissa kahvikaupassa, näin samaisia papuja samaisessa kilon pussissa ja hinta oli 32,90!! MIKSI, miksi kaiken pitää olla täällä niin tajuttoman kallista?

Suomessa halpaa on einekset, valmislihapullat ja saarioisten roiskeläpät. Hyi!

Onneksi tosin Suomessakin kahvipapujen suosio on kasvanut ja niitä saa täälläkin nykyään ihan kunnon valikoimaa espressopapuja isoissa kilon pusseissa (ei pelkkää juhlamokkaa yök eikä pelkkää pressaa yök). Mutta ne hinnat, hinnat.. Suomalaisten kahvimakutottumukset on myös yök, kaikki valmiskahvit on vaaleapaahtoista blendiä, vaikka kyseessä olisi mikä tahansa premiumsekoitus. Sitäpaitsi jos kahvi aiheuttaa vatsaongelmia, kannattaa ehdottomasti suosia tummapaahtoista, on paljon vatsaystävällisempää kuin vaalea happoinen kahvi.

Kotona tulee tehtyä kahvit nykyään aina vastajauhetuista espressopavuista (käytetyin kodinkone meillä on kahvimylly) Bodumin pressopannulla. Parasta! Ja joskus sitten ihan espressot espressokoneella, jossa on oikea painekahva, ei mitään napista painettua valmiskuraa.

Marketeista (esim. Tammiston citymarket) saa ihan kivan valikoiman kahveja, mutta parasta on kun käy kahvikaupassa, missä tehdään erilaisia kahvisekoituksia, paahto on vasta tehty ja papuja saa juuri sopivan pienen määrän mukaansa.

Ai niin ja kun tekee kahvia, kannattaa lämmittää kuppi ennen kahvin kaatamista, näin kahvi ei kylmene ennen juomista liikaa. Ja kahvipavut tai valmisjauhatus kannattaa ehdottomasti säilyttää jääkaapissa, näin aromit säilyvät pidempään freesinä eikä kahvin rasva härskiinny.

Ugh, kahvisnobi on puhunut.

mi chiamo aini

Käyn parhaillani italian alkeiskurssia, ihana kieli joskin vähän kimurantti, menee artikkelit ja verbintaivutukset ihan ristiin ja rastiin, mutta jospa tuolla räpätyksellä edes selviäisi turistina maassa:)

Muuten tuntuukin siltä kuin eläisin jossain "välitilassa", ei vieläkään ole tullut päätöksiä saanko opintovapaalleni rahallista tukea, jännittää jo ihan kamalasti enkä pysty keskittymään oikein mihinkään. Minä, joka aina harkitsen ja petaan kaikki asiat mahdollisimman valmiiksi ennenkuin uskallan tehdä mitään, olen ihan totaalisen hermona, melkein siinä määrin että jo vähän naurattaakin.. mutta aika vähän. AAAAAAhistaaaaaaaa!

Mutta Santa Maria Novella on ihana. Viimeksi kun käytiin kirkon puolella, Giotton krusifiksi-freskoa konservoitiin. Olisin voinut tuijottaa sitä vaikka kuinka kauan, vaan aika rajun näköistä kun konservaattori raaputti veitsellä maalipintaa pois! Viereisessä "vihreässä luostarissa" on todella huonokuntoisia freskoja, muun muassa Paolo Uccellon, joista todella iso osa oli jo rapissut alas. Niitäkin ilmeisesti kunnostettiin, siellä oli rakennustelineitä pystytettynä ja osa freskoista oli peitetty. Luostarin espanjalainen kappeli oli ilmeisesti jo korjattu, Andrea da Bonaiuoton freskot suorastaan hohtivat kaikissa sateenkaaren väreissä.

Viime reissulla käytiin taas hieraisemassa Il Porcellinon nenää, viime kesän hieraisu toi meidät sinne puolen vuoden päästä uudelleen. Toivotaan että siinä on edelleen taikaa!

Ci vediamo!

jos sais oman kasvimaan

..niin oisin onnellinen. Mutta on toi kasvihuonekin ihan kiva.

Home-made kasvihuoneen resepti:
- IKEA:n Hyllis 9,95,- 
- rulla elmukelmua 1,49,- (kelmun tilalle vielä hommaan paksumpaa muovia, mutta ensihätään kelmua..)
- pari palaa teippiä
- pari yrttipuskaa Lidlista á 1,49,-
- monta kuppia kahvia
- yksi aurinkoinen iltapäivä parvekkeella

Ei tosta kauneuspisteitä ehkä niin kovasti ropise, mutta ajaa asiansa ja on yllättävänkin kiva kun hyllyt on täynnä vihreää. Nyt on basilikaa, minttua ja timjamia sekä kaverilta saatu minitomaatintaimi. Lisäksi sain pari köynnöksen alkua mitkä pääsevät ruukkuihin kunhan vähän kasvavat.

pikapyrähdys pietariin

Näin ensifiiliksenä voisi sanoa että kyllä siellä olis pitänyt saada olla pidempään! Mutta Eremitaasi oih ja voih <3 Venäläinen avant-garde jäi valitettavasti tällä kertaa väliin, kaikkea ei ehtinyt, mutta paljon nähtiin silti. Ihmettelin vaan kun jonoa ei ollut yhtään ja matkaoppaissa sun muissa oli toitotettu kuinka siellä on aina ruuhkaa. Olin ostanut liput etukäteen netistä (suosittelen muuten, oli näpsäkkä tapa ja varmasti hyvä etenkin jos jonoa on ja aikaa vain se yksi päivä).

Täytyy silti sanoa, että risteily ei matkavaihtoehtona ole se kaikkein houkuttelevin, mieluummin senkin ajan käyttäisi itse kaupunkia tutkien kuin hedelmäpelejä pelaten (vaikka ne hedelmäpelitkin on aika siistejä:D)

Eremitaasin jälkeen mentiin vielä Iisakin kirkkoon ja sieltä bussilla takaisin laivalle, jossa syötiin hyvä illallinen, villisikaa, suklaamarkiisia ja espressot. Ihan hyvin käytetty viikonloppu siis!

long time no see

Huhuu? Onkohan ketään enää paikalla?

Mä oon edelleen ihan sekaisin KAIKESTA, hirveä kiirekin on ollut, kaikenlaista stressinaihetta ja vaikka mitä pukkaa ovista ja ikkunoista. Jotain varmaan olen unohtanutkin, ei voi aivot pysyä perässä tällasessa kiireessä. Kandin sentään sain valmiiksi, ja sitä jopa kehuttiin. Tuntui kivalta.

Nyt ikävöin hurrrrjasti koiraa joka on Kajaanissa lomalla. Ihan kummallista kun ei yksi kerjäläinen tuijota silmät kosteina mun iltaruokaa, ei kukaan hyppää niskaan ovella ja kukaan ei kuolaa mun kassiin ja varasta sieltä vesipulloja. Ja sitten alkoi vollotuttamaan kun ajattelin että joskus täytyy lopullisesti luopua siitä.

Että vollotivolloti.

Perjantaina Pietariin risteilylle, näen vihdoin Eremitaasin!

Kuvat jostain viime kuukauden ajalta. Paljon tapahtunut, mutta ei sitä vaan jotenkin saa enää puettua sanoiksi.

iik apua jännittää pelottaa

Mä oon viimeisen päälle perinnemummo, miss playitsafe ja vaikka mitä. Olen myös ollut äärettömän tyytymätön ja ahdistunut nyt vimpat 1,5 vuotta, pääasiassa töistä. Kolmenkympin kriisi, elämäntuska ja mitä näitä nyt onkaan. 30-vuotiaana "uralla", josta en pidä, polulla, josta tuntuu ettei pääse pois, haaveita, että jos kuitenkin. Että tässäkö tää nyt oli ei kai sentään! Samalla kuitenkin epäilyttää, näinhän se ihmisen elämä menee, ensin opiskellaan, sitten mennään töihin ja maksetaan veroja kunnes eläkeikä koittaa. Ja onhan se palkka ihan kiva juttu, sillä maksaa erilaisia asioita ja käy matkustelemassa.

Joten.. En todellakaan tiedä mitä tästä seuraa, mutta ainakin seuraavat 1,5 vuotta olen köyhä opiskelija. Tää on jännittävintä ja pelottavinta, mitä ikinä olen tehnyt. Että voihan tuskanhiki, iik, apua, jännittää ja pelottaa! Mutta vähän myös hyvällä tavalla:) Ja silti tämä ei liene mitään kovin ihmeellistä tai omaperäistä maailmankaikkeuden mittakaavassa. Kai mä sitten pärjään, pakko luottaa siihen, kyllähän ne muutkin.

Tulipa vielä mieleen, että vaikken tiedä yhtään mitä tuleva tuo tullessaan, ei se varmasti ole huonompaa kuin se mitä nyt on. Jos töihin meneminen tuntuu niin raskaalta että jo sunnuntai-iltana itkettää tuleva viikko, ei tilanteessa oikein voi muuta tehdä kuin lähteä pois. Mikään työpaikka maailmassa ei voi olla sen arvoinen, että sairastuu työuupumukseen tai masennukseen. Jossain vaiheessa huumorintajukaan ei enää auta, vaikka aika pitkälle sillä pötkikin. Nyt tuntuu että on taas tilaa hengittää.

indefinitely

Liikaa tekemistä, ajatuksia ja lukuisia unettomia öitä. Täytyy pitää pieni tauko. Hyvää kevättä!